Turun elokuvakerhon historiaa

Turun elokuvakerhon vaiheet voi ajoittaa jo vuoteen 1952, jolloin se aloitti toimintansa Turun Taiteilijaseuran Elokuvakerhona,  toimien taiteilijaseuran itsenäisenä alajaostona. Kerhon perustava kokous järjestettiin valokuvaamo Ahdissa, valokuvaaja ja rouva Esko Ahdin luona 24.10.1952. Kerhon perustajina oi sanomalehtimiehiä ja teatteria lähellä olevia henkilöitä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Siivonen.  Kerhon perustamiseen vaikutti kaupallisten elokuvateattereiden annin alhainen taso. Suomalaisen elokuvatuotannossa elettiin 1950-luvulla ”Mimmiteollisuuden aikaa”, jolloin Muhoksen Mimmin ja Savotan Sannin tapaisia elokuvia esitettiin viikkokausia, taide-elokuvia muutamia päivä tai niitä ei tuotu maahan lainkaan. Elokuvakerhon ensimmäinen elokuva oli Nyrki Tapiovaaran ”Varastettu kuolema”. Syksyllä 1952 kerhon elokuvaesitykset pidettiin elokuvateatteri Scalassa. Jäseniä liittyi heti aluksi 70 ja kevätkaudella jäsenmäärä oli jo yli sadan. Jäsenmaksu oli 500 markkaa.

Turun Taiteilijaseuran elokuvakerhon toiminta lopetettiin syyskuussa 1955 kerhon huonon taloustilanteen vuoksi. Samassa kokouksessa kuitenkin päätettiin perustaa uusi elokuvakerho, jossa toimihenkilöt ja jäsenistö kuitenkin säilyivät lähes ennallaan. Turun elokuvakerho r.y:n perustava kokous pidettiin 15.2.1956, ja yhdistysrekisteriin Turun elokuvakerho merkittiin 10.4.1956. Turun elokuvakerhon tarkoitus oli olla ”yhdistävänä elimenä elokuvataiteesta kiinnostuneiden henkilöiden välillä ja kehittää jäsentensä elokuvatietoutta. Kerhon jäsenistöstä noin puolet oli ylioppilaskunnan jäseniä.
 
Vuonna 1956 Turun elokuvakerho liittyi Elokuvakerhojen liittoon (myöhemmin nimellä Suomen Elokuvakerhojen Liitto). Kerho järjesti elokuvaesityksiä, keskustelutilaisuuksia ja teemapäiviä. Jäsenmäärä oli suurimmillaan vuonna 1962, 530 henkilöä. Suurin osa jäsenkunnasta oli opiskelevaa nuorisoa.  Kerho julkaisi 1964-1965 omaa lehteä, Lähikuvaa. Turun elokuvakerhon sääntömuutos syksyllä 1967 pitää sisällään kirjaston ylläpitämisen, julkaisutoiminnan harjoittamisen sekä jäsenten elokuvanvalmistuksen edistämisen. Kerhon tilaisuuksissa vierailijoista mainittakoon kaudella 1958-59 ohjaaja Matti Kassila ja  kaudella 1959-60 puolalainen ohjaaja Andrej Wajda. Keväällä 1962 kerho järjesti valtakunnalliset elokuvapäivät.

Turun elokuvakerhossa ehti vaikuttaa myös arvovaltainen elokuvakriitikko Tapani Maskula. Kaupunkilehti Turkulaisen artikkeli Kriitikkojen kriitikko (4.4.2015) kertoo myös Maskulan vaiheista Turun elokuvakerhon vaikuttajana. Maskula liittyi Turun elokuvakerhoon 16-vuotiaana vuonna 1957.  1960-luvun alussa Maskula valittiin Turun elokuvakerhon johtokuntaan. Maskulan tulo näkyi ohjelmiston radikalisoitumisessa ja moderni amerikkalainen elokuva valtasi puolet ohjelmistosta, jota Maskula oli pitänyt liian euroopalaisena. Samalla nuoreni kerhon asiakaskunta. Vuonna 1961 Maskula ja Pekka Ahlroth perustivat Lähikuva-lehden, ja ottivat haltuunsa myös Suomen elokuvakerhojen liiton Projektio-lehden. Turkulaisten suorat mielipiteet aiheuttivat sen, että helsinkiläisvetoinen SEKL savusti kaksikon ulos. Kun liiton miehet iskivät 1960-luvun lopulla Turun elokuvakerhon kimppuun, aiheutti se turkulaisten eron koko keskusliitosta. Maskula vetäytyi Turun elokuvakerhon aktiivitoiminnastakin 60-luvun lopussa.

Turun elokuvakerhon puheenjohtajat 1956 – 1971

1956 – 1959  Pentti Siivonen
1959 – 1960  Pertti Eteläpää
1960 – 1961  Aki Oura
1961 – 1962  Heimo Kallio
1962 – 1963  Jukka Martinkari
1964 – 1965  Pekka Ahlroth
1965 – 1967  Matti Kaitila
1967 – 1968  Juhani Leinonen
1968 – 1969  Antti Vihervä
1969 – 1970  Tapani Maskula
1970 – 1971  Pertti Tiainen

Tiedot perustuvat  pääosin Turun elokuvakerhon arkiston materiaaliin, joka tallennettiin Turun maakunta-arkistoon syyskuussa 1978. Sen itsenäisenä osana arkistoitiin toimittaja Aimo Viherluodon kokoelma, joka sisälsi elokuva-aiheisia lehtileikkeitä, valokuvia, artikkeleita, elokuvien käsiohjelmia ja Viherluodon käsikirjoituksia.

Myöhempiä vaiheita

 

Lähikuva-lehti irtautui Turun elokuvakerhosta ja lehteä ylläpitää nykyisin Lähikuva-yhdistys, jonka jäsenenä Turun elokuvakerho  nimellisesti on. Kerhon päämajana toimii Varsinais-Suomen elokuvakeskus, joka on kerhon tärkein yhteistyökumppani. Lisäksi järjestetään jo perinteeksi muodostuneet ulkoilmaesitykset elo-syyskuun vaihteessa yhteistyössä Osuuskunta Turun Kirjakahvilan kanssa.

Ulkoilmaesitys Brinkkalan pihalla 2009.

Turun elokuvakerho julkaisi Zoom-lehteä, myöhemmin yhdessä Kinokoplan ja Suomen elokuva-arkiston kanssa. Taloudellisista syistä kerho joutui luopumaan 2000-luvulla lehden julkaisemisesta. Kinokopla jatkoi sen jälkeen lehden toimittamista.

Turun elokuvakerhon jäsenmäärät ovat pudonneet huomattavasti. Kerhon toimintaa vaikeutti Kino Thalian sulkeminen, jonka jälkeen jäsenmäärät, rahoitus ja esitysten määrät putosivat. Väliaikaisina teattereina toimi mm. Finnkinon Julia-teatteri sekä Puutarhankatu 1:n auditorio, kunnes Logomon MOVE2-teatteri edullisine vuokrineen tuli kerhonkin näytösten esityspaikaksi. Kerho luopui jäsenmaksujen perimisestä sekä jäsenrekisterin pitämisestä. Nykyisin jäsenistön voi katsoa koostuvan kerhon johtokunnasta ja Facebook-ryhmän jäsenistä. 

Kino Thalia sijaitsi Hansakorttelissa.